Helsingille metropolin mallia Kööpenhaminasta?

Suomen taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen ongelman on sanottu kiteytyvän seuraavaan: Suomi jää kehityksessä jälkeen Pohjoismaista, Pohjoismaat jäävät jälkeen muusta Euroopasta, ja Eurooppa jää jälkeen muusta maailmasta. Kiteytys vetää joitakin mutkia suoriksi eikä kehityksen suuntaa välttämättä noin vain muuteta. Uskon kuitenkin, että helpointa näistä kolmesta olisi parantaa juoksua ensimmäisen väitteen osalta ja ottaa kiinni Pohjoismaita, luontaisinta viiteryhmäämme Euroopassa.

Suomessa kansallinen keskustelu junnaa edelleen maaseutu vs. kaupunki ja Helsinki vs. muu Suomi -tyyppisissä nuutuneissa asetelmissa. Globaalin ajan kansainvälisesti verkottuneessa maailmassa maakunnallisella nokittelulla ei paljoa saavuteta. Helsingin asema Suomen ainoana todellisena metropolialueena on tunnustettava.

Jos Helsingillä menee hyvin, se heijastuu myönteisesti koko Suomen kehitykseen. Jos puolestaan Helsingin kasvua pyritään valtion aluepolitiikalla ehdoin tahdoin heikentämään, emme varmasti pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Kuten Kokoomuksen pormestariehdokas Jan Vapaavuori asian kiteyttää, ”kaupungistuminen ei ole tykkäämiskysymys”.

``Helsinki kilpailee Tukholman eikä Turun kanssa, ja siksi hyviä metropoliajatuksia on syytä katsastaa ennen muuta lähimmistä kansainvälisistä verrokeista, ei Suomen sisältä.``

Kööpenhamina on monin tavoin vienyt Itämeren alueen pääkaupungeista pisimmälle sellaisia myönteisiä, aitoa kansainvälisyyttä ja urbanismia edistäviä juttuja, joita haluamme ehdottomasti lisää Helsinkiin. Paraatiesimerkki on International House Copenhagen, joka kokoaa yhteen paikkaan kaikki keskeiset palvelut ja informaation, joita ulkomainen tulija – yksilö tai yhteisö – voi toivoa. Tämä tarkoittaa niin maahanmuuttoviranomaisten palveluita, paikallista asunnonvälitystä ja muita tulijalle alkuun kriittisen tärkeitä palveluita. Lisäksi kyseinen kansainvälisten toimijoiden kohtaamo tarjoaa tietoa tanskalaisesta kulttuurista ja elämäntavasta sekä moninaisia sosiaalisia yhteisöjä harrastusjärjestöistä työmarkkinajärjestöihin.

Asenne Kööpenhaminassa kansainväliselle tulijalle on ”tervetuloa, haluamme Sinut mukaan tärkeäksi ja tuottavaksi osaksi yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme – miten voimme auttaa?”.

``Suomessa asenne on usein valitettavasti melkein päinvastainen.``

Vaikka pääkaupunkiseutumme on asenteellisesti Suomen kansainvälisin kaupunkiseutu, myös täällä tarvitaan enemmän käytännön tekoja kansainvälistymisen edistämiseksi. Siksi Helsinkiin on perustettava Kööpenhaminan mallin mukainen International House Helsinki.

Kööpenhaminassa onnistutaan lisäksi Helsinkiä paremmin monessa arkipäivän logistiikan pienessä yksityiskohdassa, joihin vierailija havahtuu jo lentokentälle saavuttuaan. Tekniikka helpottaa inhimillistä tekemistä. Asiat on suunniteltu kerralla laajemman joukon ja pitemmän aikavälin tarpeista käsin. Esimerkeistä käyvät vaikkapa sujuva joukkoliikennelippujärjestelmä, aidosti pyöräilylle rakentuvat liikenneväylät ”pikakaistoineen”, design ja palvelumuotoilu aivan kaikkialla sekä kaunis ja puhdas kaupunkiympäristö. Kun tähän lisätään vielä maailmanluokan tasoinen ja monipuolinen ravintolakulttuuri, hyggeily sekä aidosti vastaanottavainen ”tule sellaisena kuin olet” -asenne, ei ole ihme, että tanskalaisia pidetään yleisesti yhtenä maailman onnellisimmista kansoista.

Juuri tällaisista asioista on kyse peräänkuuluttamassani vetovoimaisessa Helsingissä: näin toimiva kaupunki houkuttelee lisää työpaikkoja tuovia investointeja ja juurruttaa Suomeen kansainvälisillä markkinoilla kilpailevia osaajia. Siksi Helsingin kansainväliseen attraktiivisuuteen on panostettava.

No Comments

Post A Comment