”Menestymme yhdessä tai emme ollenkaan”

Nuoret luottavat Euroopan unionin tulevaisuuteen

 

Eurooppa kärsii yhä finanssikriisistä, juopa Etelä- ja Pohjois-Euroopan välillä syvenee, EU:n päätöksenteko kärsii demokratiavajeesta ja populismi kasvaa miltei samaa vauhtia nuorisotyöttömyyden kanssa. Mitä pitäisi tehdä?

Eurooppaministeri Alex Stubb kokosi Nuorisoyhteistyö Allianssin avulla 26 nuoren ryhmän pohtimaan EU:n tulevaisuuden visioita. Akavan opiskelijoiden entinen puheenjohtaja Ted Apter oli yksi ryhmän jäsenistä, jotka visioivat E-sukupolven näkemyksiä EU:sta 18 vuotta Suomen EU-kansanäänestyksen jälkeen.

Ted Apter, mitä ovat ryhmänne näkemykset EU:n tulevaisuudesta?

EU:ta on kehitettävä demokraattisemmaksi sekä sosiaalisemmaksi ja integraatiota on syvennettävä. Talous- ja rahaliiton vahvistumisen myötä syntyy pankki- ja verounioni. Samalla poliittisen unionin toiminta muuttuu. Mukaan tulee aiempaa enemmän sosiaalisia kysymyksiä. Integraation syveneminen edellyttää, että verotusta yhtenäistetään jossain määrin jäsenvaltioiden kesken. Pohjoismaista hyvinvointimallia pidetään tavoiteltava kehityskulkuna.

Kansalaisten hyvinvoinnin merkitys päätöksenteossa korostuu. Esitämme BKT-mittarin rinnalle uusia mittareita, jotka kertovat kestävän kehityksen, ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin sekä onnellisuuden edistymisestä.

EU:n päätöksenteon on ulotuttava aikaisempaa enemmän koulutukseen ja työllisyyskysymyksiin. Korkean kilpailukyvyn perusta on korkea osaaminen. Harmaantuvan Euroopan on panostettava nuoriin ja koulutukseen. Eurooppalaisista tutkinnoista on tehtävä lähtökohtaisesti yhteismitallisia ja julkisen sektorin on katettava koulutusmenot.

Millaista roolia esitätte Suomelle EU:ssa?

EU ei ole vain Brysselissä, se on myös Porvoossa, Porissa ja Posiolla. Siksi on siirryttävä pois poliittisesta retoriikasta, jossa EU on epäonnistumisten syntipukki ja kansalliset poliitikot onnistumisten aikaansaajia. Menestymme yhdessä tai emme ollenkaan. Esitämmekin, että Suomi täysi-ikäisen EU-jäsenyytensä myötä jättäisi teiniajan uhmaiän taakseen ja siirtyisi EU-päätöksenteon aallon harjalle rakentamaan EU:ta.

Aikoinaan nykymuotoisen EU:n edeltäjä Euroopan talousyhteisö yhdisti Saksan ja Ranskan taloudelliset intressit niin, että kyseisten valtioiden ei kannattanut tehdä naapurimaastaan pahinta uhkakuvaansa. Samaa mentaliteettia kaivataan nyt yhdistämään EU:n jäsenvaltiot saman katon alle ja pelaamaan yhtenä joukkueena.

Onko olemassa eurooppalaista identiteettiä?

On ehdottomasti, eikä se ole päällekkäin kansallisen identiteetin kanssa. Kyseinen identiteetti on ryhmämme mielestä nykynuorilla vaihto-ohjelmien, lisääntyneen matkustamisen ja Suomen EU-jäsenyyden myötä vahvempi kuin aiemmilla sukupolvilla. Tämä muutos vahvistuu jatkossakin, jos linjauksemme esimerkiksi siitä, että kouluissa EU-aiheet ulottuvat kaikkiin oppiaineisiin, ottavat tuulta alleen.

Eurooppalainen identiteetti ja arvoperusta näkyvät siinä, miten EU:ssa tehdään päätöksiä. EU:n sisäistä ihmisoikeus- ja oikeusvaltiotilanteen kehittymistä varten on luotava erillinen oikeusvaltiodirektiivi. Globaalilla tasolla EU:n on nostettava aktiivisesti ihmisoikeuskysymykset esiin ja toimittava reiluna kumppanina kehitysyhteistyössä sekä kauppapolitiikassa. Työelämän syrjintäsäännöksiä on vahvistettava niin, että osatyökykyisten työllistyminen helpottuu.

Julkaisu ”Mikä EU:sta tulee isona? Nuorten näkemys EU:n tulevaisuudesta” on luettavissa valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla: www.vnk.fi/julkaisut

 

Oheinen haastattelu on julkaistu Akavalainen 3/2013 –lehdessä

Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö

No Comments

Post A Comment