Parempaa palvelua HSL:n vyöhykeuudistuksella

Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymä eli HSL järjestää vuosittain noin 345 miljoonaa matkaa, mikä on noin 60 % kaikista Suomen joukkoliikennematkoista. Seitsemän kunnan omistama HSL:n kuntayhtymä pyrkii tarjoamaan asiakkailleen laadukkaat, kustannustehokkaat ja kohtuuhintaiset joukkoliikennepalvelut. HSL:n hallituksen kokouksessa 10.12.2013 päätettiin jo kertaalleen pöydättynä asiana ollut lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa.

Hinnoittelu perustuu jatkossa kuntarajojen sijaan vyöhykemalliin, jossa ratkaisevaa on etäisyys Helsingin keskustasta. Tämä on seudun työssäkäyntialueen asukkaille huomattavasti parempi ratkaisu – jatkossa edullisempi matkustaminen kuntarajojen yli työssäkäyville, opiskelijoille ja muille asiakasryhmille kasvattaa Helsingin seudun joukkoliikenteen vetovoimaa. Lisäksi keskimäärin kaikille alenevat lippuhinnat kasvattavat joukkoliikenteen kokonaismatkustajamäärää ja luovat edellytykset kokonaislipputulojen kasvulle. Jo nyt kausilippujen hinnoittelussa on merkittävä subventio, mikä on hyvä asia joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta.

Asukas- ja työpaikkatiheys näkyy lippujen hinnoissa siten, että mitä kauempaa ja harvemmin asutulle seudulle järjestetään kalliimmalla palvelut, sen enemmän kustannuksia tästä katetaan korkeampina lippuhintoina. HSL:n hallituksen 10.12.2013 päättämät hinnoitteluperiaatteet olivat pitkälti kompromissi eri kuntien välisessä taakanjaossa, jolla pyritään tarjoamaan jatkossa kaikille parempaa palvelua. Nyt päätettiin vuonna 2017 käyttöön tulevan vyöhykemallin lipunhintojen suhteet siten, että sisimmän AB-kaaren sisällä, jossa on tiheä verkosto ja edullisempaa järjestää palvelua, ei vähennetä joukkoliikenteen käyttöä. Kaaren ulkopuolella palveluiden ylläpito ja lisääminen maksaa enemmän, joten syntyneet kustannukset kohdettaan paremmin kyseisistä palveluista hyötyville.

Asiakasryhmäkohtaista hinnoittelua arvioitaessa on huomioitava muutama seikka. Ensinnäkin HSL:n asiakasjakaumasta vuonna 2012 noin kolme neljäsosaa kaikista asiakkaista oli aikuislippuja ostaneita. Lisäksi heidän maksaessa täyden hinnan verrattuna alennusetuusryhmiin, niin aikuislipuilla matkustavien vaikutus lipputuloihin on huomattavan suuri. Opiskelija-alennuksella matkustavia on vajaa 10 % kaikista matkustajista.

HSL:n vuotuinen budjetti on yli 550 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 lipputulot muodostivat 47,7 % ja kuntaosuudet 49,2 % tuloista. Valtion joukkoliikennetuki oli 1 % ja muut tulot 2,1 % vuotuisesta budjetista. Jäsenkunnat ovat asettaneet tavoitteeksi, että lipputuloilla katetaan 50 % kustannuksista. Potentiaalia kasvattaa joukkoliikenteen käyttäjämäärää on, mikäli palvelujen laatuun voidaan jatkossakin panostaa. Yhdelläkään jäsenkunnalla ei ole valmiutta nostaa kuntien rahoitusosuutta HSL:n budjetista kuntien huonon taloustilanteen johdosta. HSL:n kokonaismatkustajamäärää on nostettava ja jatkossa on saatava nykyistä enemmän lipputuloja.

Pääkaupunkiseudun liikkumista on tutkittu lähes 50 vuoden ajan. Sinä aikana joukkoliikenteen osuus kokonaisliikkumisesta on laskenut jatkuvasti, vaikka absoluuttiset matkustajamäärät ovat kasvaneet. Vuonna 2012 saatiin kuitenkin ensimmäinen käänne aikaiseksi ja joukkoliikenteen kasvu nopeammaksi kuin yksityisautoilun. Erinomainen uutinen on myös se, että HSL-alueen joukkoliikenne arvioitiin jälleen parhaaksi eurooppalaisten kaupunkien tämän vuotuisessa BEST-tutkimuksessa. Kiitosta tuli niin liikennepalvelun luotettavuudesta, tarjonnasta ja lippujen hinnat meillä kohtuulliseksi useammin kuin muualla.

HSL:n budjettihaasteita pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin Helsingin seudun joukkoliikenteen tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä tehtäessä. Mikäli talous ei ole vankalla pohjalla voidaan sen johdosta joutua heikentämään palvelutasoa. Kuvaavaa on, että samassa kokouksessa jossa päätettiin uuden vyöhykemallin hinnoitteluperiaatteista, päätettiin lisäksi HSL:n nykyisen budjettitilanteen vuoksi VR:n kanssa sovitun mukaisesti tehdä tiettyjä supistuksia lähijunaliikenteeseen.

Vyöhykemallin hinnoitteluperiaatteita tehtäessä taustalla olevien vaihtoehtojen vaikutuksissa on arvioitu joukkoliikenteen käyttöä ja kuntatalouden vaikutuksia. Pyrkimyksenä on nostaa kokonaiskäyttäjämäärää lisäämättä kuitenkaan kuntien rahoitusosuutta. Palvelutason leikkausten välttäminen vaatii jatkossa sitä, että lipputuloja saadaan kasvatettua. Tätä voidaan osittain tehdä suuntaamalla ja tarkastelemalla nykyisiä tukia toisin. Osittain tätä tehtiin HSL:n hallituksen päätöksellä rajata opiskelija-alennus koskemaan jatkossa vain alle 30-vuotiaita.

Opiskelija-alennuksella kausilippu jopa 83 %:n alennuksella omakustannehinnasta

Vyöhykeuudistuksen valmistelussa oli esillä monenlaisia esityksiä opiskelija-alennuksiin. Edellisen HSL:n hallituksen aikana käytiin aktiivista keskustelua siitä lasketaanko opiskelija-alennus 50 %:sta 30 %:iin. Samaista ehdotusta kannatettiin vielä tänäkin vuonna kuntien lausuntokierroksella. Lausuntokierroksella jäsenkuntien laajalti tukema vaihtoehto oli, ettei enää jatkossa tuettaisi yli 29-vuotiaiden matkustamista opiskelija-alennuksella – ainoastaan Espoo ja Kauniainen vastustivat tätä kirjausta. Toisaalta Espoo esitti opiskelija-alennukseen heikennystä siten, että oppilaitoksen sijainti rajattaisiin Helsingin seudun työssäkäyntialueen oppilaitoksiin.

Kuten aikaisemmin todettiin, HSL:n nykyinen linja on subventoida mahdollisimman paljon pidempiaikaisia kausilippuja. Esimerkiksi Helsingin sisäisen 30 päivän lipun subventioaste on 66 % eli aikuisen lipun saa 34 %:lla omakustannehinnasta. 50 %:n opiskelija-alennuksella joukkoliikenteen käyttäjä maksaa vain 17 % 30 päivän kausilipun omakustannehinnasta.

Kokouksessa paikalla ollut hallitus päätyi määräenemmistöllä äänin 8–6 tukemaan sitä, ettei kolmekymppisten ja sitä vanhempien opiskelijoiden matkustamista tuettaisi vanhan järjestelmän mukaisesti. Tähän vaikuttivat kuntien heikot taloudelliset tilanteet, jäsenkuntien näkemykset hinnoitteluperiaatteita koskevissa lausunnoissa sekä HSL:n esittelijöiden esittämät kannat siitä, että opiskelija-alennusetuutta on jonkin verran väärinkäytetty varttuneempien opiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi nykyjärjestelmä vaatii kustakin yli 29-vuotiaasta erillispäätöksen, mikä kuormittaa HSL:n väkeä etenkin syksyisin.

Saavutettuja etuja tarkasteltiin palveluja parannettaessa

Asiakasryhmänä opiskelijoita on noin 91.000, joista 30-vuotta täyttäneitä opiskelijoita on arviolta noin 3.600–3.800 HSL-alueella. Kyseinen lukumäärä perustuu HSL:n matkakorttien opiskelijastatusmäärään vuonna 2012. Käytännössä opiskelija-alennukseen oikeutettuja on vähemmän, koska matkakortin opiskelijastatus säilyy korteissa esimerkiksi tilanteessa, jossa sillä ei enää ole oikeutettu ostamaan opiskelija-alennuksella lisäkautta.

30-vuotiaista lähtien opiskelija-alennukseen oikeutettujen määrä laskee hyvin nopeasti alaspäin (ks. oheisesta kuvaajasta korkeimmasta pilarista oikealle). Opiskelija-alennusetuuden ikärajan asettaminen kyseiseen vuoteen poistaa lisätodistelukuormituksen sekä säästää jäsenkuntien halun mukaisesti niiltä alennussubventiokuluja. On huomioitava se, että kun kyseessä ei ole opintososiaalinen etuus, vaan kuntien vapaaehtoisesti tarjoama etuus, niin niillä on heikossa taloustilanteessa halutessaan mahdollisuus tarkastella etuuksia.

Vyöhykelippu itsessään auttaa opiskelijoita ja muita huomattavasti. Lippujen hinnat pääsääntöisesti alenevat uuden vyöhykemallin myötä, koska tulevalla AB-lipulla pääsee matkustamaan osin nykyiselle seutulippualueelle. Erityisesti Otaniemen kaltaisilta kampuksilta aivan Helsingin rajan tuntumasta ei enää tarvita nykyisenkaltaista seutulippua.

Perspektiiviin asian voi laittaa sillä, että opiskelija-alennuksia jaetaan tällä erää kaiken kaikkiaan noin 90.000 opiskelijalle. Alennuksen koon säilyttäminen nykyisessä 50 %:ssa, vyöhykeuudistuksen kuntarajat sivuuttava hinnoittelu sekä keskimäärin kaikille alenevat lippuhinnat palvelevat HSL:n tavoitetta tarjota asiakkailleen laadukkaat, kustannustehokkaat sekä kohtuuhintaiset joukkoliikennepalvelut.

No Comments

Post A Comment