Sallitaan sydämen sivistyä – kaikille tarjottava toisen asteen koulutus

Työttömyysasteen kehittymistä seurataan politiikassa ja mediassa silmä tarkkana. Syystä tai toisesta nuorten koulutustaso ja sitä seuraava syrjäytymisen riski eivät ole herättäneet samanlaista mediakaikua. Pisa-menestyksestä johtuen moni tekee liiallisen suorasukaisia johtopäätöksiä koulutuksen tasosta yleisemmin.

Tilastokeskuksen julkaiseman koulutustilaston mukaan 20–29 -vuotiaista nuorista aikuisista jopa 17 prosentilta puuttui vuonna 2015 perusasteen jälkeinen tutkinto. Heikompi koulutustaso vaikuttaa negatiivisesti yksilön syrjäytymisriskiin sekä mahdollisuuteen työllistyä.

Nuorisotakuun alasajo hallituksen toimesta oli väärä liike.

On päivänselvää, että jokainen nuori tarvitsee peruskoulun jälkeisen koulutuspaikan. Kärjistetysti mitä kouluttautuneempi yksilö on, sen paremmin hän pärjää tulevaisuuden työmarkkinoilla. Meidän poliitikkojen tehtävänä onkin mahdollistaa se, että kullekin on tarjolla mahdollisuus vähintään toisen asteen opintoihin. Samalla on tiedostettava se, että suurempiin kaupunkeihin liittyy suurempi riski jättää toisen asteen tutkinto suorittamatta.

Jos ylipäätään missään päin Suomea voidaan taklata sivistyksen alasajoa, niin tämä tehdään maamme sivistyksen kehdossa, vetovoimaisessa Helsingissä. Sydämen sivistystä osoitetaan tukemalla entistä paremmin maahanmuuttajien koulutuspolkuja, panostamalla etsivään nuorisotyöhön sekä varmistamalla toisen asteen koulutuksen riittävä rahoitus.

Nuoret haluavat mahdollisuuksia – eivät sanelua. Eräs tapa tavoittaa nuoria, jotka ovat jäämässä kokonaan työn, koulutuksen tai esimerkiksi harjoitteluiden ulkopuolelle, on kohdata heitä siellä, missä he muutoinkin ovat. Suomeksi tämä tarkoittaa panostamista etsivään nuorisotyöhön, menemistä sinne missä nuoret ovat ja nuorten tukemista tekemään hänen oman halunsa mukaisia ratkaisuja.

Nuorisoyhteistyö Allianssin julkaisussa Nuorista Suomessa 2016 todetaan, että Suomessa työmarkkinoille siirtyvän korkeasti koulutetun väen määrä ei ole 20 vuoteen noussut toisin kuin useimmissa muissa OECD-maissa. Maamme työikäisen väestön koulutustason ennustetaan olevan vuonna 2030 alle EU-maiden keskiarvon. Tämä on erittäin huolestuttavaa, kun tiedossa on, että entistä globaalimmilla työmarkkinoilla vaaditaan entistä kouluttuneempaa työvoimaa.

Se, miten Helsingissä panostetaan tulevaisuuteen, kertoo paljon arvoistamme. Tietoinen valinta panostaa sivistykseen merkitsee sitä, että tarjoammeko kaikille enemmän mahdollisuuksia kehittyä. Satsaus sosiaaliseen pääomaan ehkäisee ennalta muutoin yhteiskunnalle syntyviä kustannuksia. Samalla se vastaa kysymykseen siitä, kannattaako Suomessa asua, kouluttautua ja työskennellä.

Varmistakaamme siis se, että kullekin helsinkiläiselle on tarjolla toisen asteen koulutus.

No Comments

Post A Comment