Helsinki–Tallinna kaksoiskaupunki

”Ikkunat auki Eurooppaan” oli Tulenkantajien tunnuslause. Vaikka ikkunat olisivat levällään, puhaltaa Helsinkiin Euroopasta raikas merituuli. Satama ja pitkä rantaviiva ovat kaunis osa Helsinkiä, merenkulku osa kaupungin historiaa – koko kaupungin synnyn mahdollistaja.

Aika on kuitenkin ajanut merenkulun ohitse, kun puhutaan maailman markkinoista. Menestyvän tulevaisuuden kaupungin pitää tarjota muitakin nopeita yhteyksiä Euroopan keskuksiin kuin hitaat lauttayhteydet tai mutkikkaat lentoreitit. Koska Etelä-Suomella ei ole yhteistä maarajaa Eurooppaan, on kaivettava tunneli.

Ratkaisuehdotuksena on pinnalla, pian vuosikymmenen kytenyt, Tallinnan ja Helsingin yhdistävä rautatietunneli. Tunnelin mahdollisuuksista aloitettiin vuosikymmen sitten selvitystyö ja nyt pöydillämme on suunnitelmia. Lyhimmillään Helsinki–Tallinna-rautatietunneli olisi Porkkalan kautta noin 65 km ja suoraan Pasilasta noin 90 kilometriä. Kuulostaa toki pitkältä – olisihan se maailman pisin. Nyt pisin rautatietunneli on 57 km pitkä Gotthardin pohjatunneli Sveitsissä. Etäisyyskään ei siis ole ongelma, se on haaste.

Helsingin etu olisi rakentaa tunneli suoraan Pasilasta. Matka-aika kahden pääkaupungin keskustan välillä lyhenisi noin puoleen tuntiin. Helsinki ja Tallinna muodostavat yhdessä noin puolentoista miljoonan asukkaan talousalueen. Tunnelin seurauksen Helsinki–Tallinna olisi täysin kilpailukykyinen alue tieteen, elinkeinoelämän, matkailun ja kulttuurin osalta, verrattuna vaikkapa Tukholmaan.

Merenalainen tunneliyhteys kehittäisi myös tavaraliikenteen kilpailukyvyn kasvua. Se vahvistaisi Helsingin roolia ”satamakaupunkina”, aikana jolloin tavara ei enää kulje tehokkaimmin tai ympäristöystävällisimmin vetten päällä. Kuljetusmahdollisuudet Keski- ja Itä-Eurooppaan sekä Välimeren alueelle nopeutuisivat merkittävästi.

No mitä se sitten maksaa?

Hankkeen kustannusarvio liikennejärjestelyineen olisi noin 9–13 miljardia euroa. Vuonna 2015 valmistuneen esitutkimuksen mukaan tunnelihanke olisi taloudellisesti kannattava.

Kustannukset siis pystytään kattamaan, vaikka hankkeelle saataisiin vain noin 40 prosentin julkinen rahoitus. Julkinen rahoitus tässä yhteydessä tarkoittaa Helsingin, Tallinnan, Suomen ja Viron valtioiden, sekä Euroopan unionin tukea. Mainittu neljäkymmentä prosenttia, siis noin 3,5 – 5,5 miljardia euroa, jakautuisi edellä mainittujen tahojen kesken.

Jos FinEst Link – hankkeeksi nimetty rautatietunnelihanke toteutuu nykyisillä kustannusarvioilla, voisi ilkeimmät jopa todeta, että Helsinki voisi saa raideyhteyden Tallinnaan halvemmalla kuin espoolaiset raideyhteytensä Helsinkiin. Rakentamiskustannusten kokoluokka onkin ainoa asia, minkä osalta FinEst Link- yhteyttä voisi Länsimetroon verrata – tarjolla olevat hyödyt ovat valtavasti suuremmat.

Ai niin. Miksi FinEst Link – hanke houkuttelisi yksityistä rahaa?

Suomessa on vireillä myös toinen valtava raidehanke. Olet varmasti kuullut raidehankkeesta jäämerelle. Tuskin tarvitsee alleviivata miksi Helsinki–Tallinna-tunnelin rahoittaminen kiinnostaa myös kiinalaisia ja muita kaukaisia vientivetoisia maita.

Tällainen raideyhteys jäämereltä Keski-Eurooppaan olisi myös ympäristöteko. Se olisi globaali hanke, jonka hyötyjiä ja maksajia olisivat myös muut EU-maat sekä globaalit tavaramarkkinat.

No Comments

Post A Comment