Helsinki, uskalla olla metropoli!

Vähintään miljoona asukasta. Alueellisesti merkittävä kaupunkikeskus. Suuri taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus. Nämä ovat kaikki määritelmiä metropolille. Ne kaikki kuvaavat myös Helsinkiä ja koko Helsingin seutua. Mikään muu seutu Suomessa ei täytä kaikkia metropolin kriteerejä.

Helsingin seutu tuottaa yli 35 % koko Suomen BKT:sta. Vertailun vuoksi – Tampereen seutukunta tuottaa noin 7 % ja Turkukin alle 6 % Suomen kansantuotteesta. Miksi meidän on sitten niin vaikea sanoa, että Helsinki on metropoli?

Siksikö että täällä ei ikinä tapahdu mitään? Ettei ole tarpeeksi kulttuuria? Siksikö, että Helsinki ei ole vielä tarpeeksi kansainvälinen? Vai siksi, että Helsingissäkin on peltoa, jossa saa larpata maaseutua.

Totta ja ei.

Oli aikakausi, jolloin Helsingissä ei tapahtunut juuri muuta kuin vuoden 1952 olympialaiset. Nykyaikaa kuvastaa kuitenkin se, että pelkästään tammikuussa Helsingin tapahtumakalenterista löytyi pitkälle yli 200 eri tapahtumaa. Ja oli Guggenheimista mitä mieltä tahansa, Helsingin kaupunginmuseoissa tehtiin viime vuonna kävijäennätys – yli 400 000 vierailijaa. Kuvaavaa on myös, että Visit Helsinki ilmoitti, että vuosi 2015 oli kaikkien aikojen vuosi yöpymisten ja risteilyvieraiden osalta. Viime vuoden lukuja lasketaan yhä.

Ja kyllä Helsinkiin maaseutumaisia virkistysalueita mahtuu. Niitä missä larpata. Etenkin, jos on maalta muuttanut kepulainen asuntoministeri tai Kansalaispuolueen perustaja.

Ehkäpä helsinkiläiset ovat kuitenkin oikeassa. Helsingissä pitäisi olla enemmän tapahtumia, kulttuuria ja parempia liikenneyhteyksiä, että kaupunkimme alkaisi tuntua enemmän aidolta metropolilta.

Mutta siihen pitäisi mennä. Rohkeasti.