Pelastetaan painotettu opetus

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala (”KASKO”) teki erityisen epäonnistuneen suunnitelman painotettujen luokkien lakkauttamiseksi. Toteutuessaan kyseinen esitys saattaisi jopa kiihdyttää eriarvoistumiskehitystä. Siksi on keskeistä torpata tuo esitys ja kustannustehokkaammilla tavoilla ratkoa Helsingin ja sen alueiden segregaatio-ongelmia.

Mainitun suunnitelman tarkoituksena on lakkauttaa musiikki-, taide- ja liikuntapainotteiset luokat Helsingin julkisissa kouluissa. Laadittu esitys ei koskisi yksityisiä kouluja eikä kieliohjelmaa. Esitys on tylppä keino lähestyä erityisen monimutkaista ongelmaa.

En tue kyseistä esitystä. Jos tuo esitys lopulta annetaan KASKO:n suomenkieliselle jaostolle, niin huolehdimme siitä, että kyseinen esitys otetaan otto-oikeudella KASKO:n toimialalautakuntaan päätettäväksi, jossa käsittääkseni enemmistö lautakuntamme jäsenistä tukee jatkoa painotetuille luokille.

Tällä hetkellä lähes puolet Helsingin 64 yläkoulusta tarjoaa painotettua opetusta 7. vuosiluokalta alkaen. Luokkamuotoinen painotettu opetus toimii inspiroivana oppimispaikkana monille ja lisää oppilaiden oppimisintoa. Samalla se on osa vetovoimaisen Helsingin lumoa. Nykymuotoisessa painotetun luokan mallissa painotettuja luokkia on tasaisesti eri alueilla ympäri Helsinkiä.

KASKO:n suunnitelma voisi jopa kiihdyttää eriarvoistumiskehitystä. Se ei koskisi yksityisiä kouluja ja jo uutisoitujen reaktioiden perusteella osa eri alueiden lapsiperheistä muuttaisi, mikäli esitetyn kaltainen heikennys painotettuun opetukseen toteutettaisiin. Helsingin kaupunkistrategia ei tähän mitenkään velvoita – päinvastoin. Sen mukaan Helsingin tavoitteena on, että kaikki koulut ovat hyviä kouluja ja painotetulle opetukselle annetaan tilaa.

KASKO:n suunnitelmaa on osittain perusteltu maahanmuuttajataustaisten lapsien määrien tasaamisella eri kouluissa ja luokissa. Tässä on jonkinlainen ajatuserhe, koska painotusluokilla on verrattain vähän opiskelijoita verrattuna kaikkiin Helsingissä peruskoulua kaupungin kouluissa käyviin 45.000 oppilaaseen. Samaa todisti myös KASKO:n edellinen toimialajohtaja.

Yleisemmältä kannalta on aivan eri asia, että jo lähitulevaisuudessa vieraskielisten perheiden lasten osuus Helsingin kouluissa kasvaa merkittävästi nykyisestä. Tämä muutos läpäisee koko kaupungin laajalti. Siksi on huomattavasti tärkeämpää tarjota nykyistä aikaisemmassa vaiheessa ja kohdennetummin enemmän tukea sitä tarvitseville – eikä romuttaa luokkamuotoista painotettua opetusta.

Aikoinaan Suomessa saatiin varsin huikeita Pisa-tuloksia nimenomaisesti heikoimmin menestyneitä oppilaita tukemalla. Samankaltaista toimintaa on tehtävä myös segregaatio-ongelmien ehkäisyssä. Tällaiseen työhön kannustan kaikkea eri osapuolia ryhtymään ponnekkaasti ja poliittisia päätöksentekijöitä sekä kaupungin viranhaltijoita ryhtymään mitä pikimmiten.

 

Tässä on Tedin lista siitä, mitä tulisi tehdä, jos aidosti halutaan puuttua segregaatioon

1. Irlannissa on häkellyttävän hyvä malli yhdenvertaisen oppimisen edistämiseksi. Otetaan se soveltuvin osin käyttöön Helsingissä. Käytännössä mallissa tuetaan kohdennetusti merkittävillä lisäresursseilla niitä kouluja, joissa on enemmän tukea tarvitsevia oppilaita.Irlannin mallissa kaikki ne ongelmat, jotka KASKO:n suunnitelmaa valmistellut tutkija kuvasi, on ratkottu.Siinä kohdataan fiksusti huono-osaisuutta. Erillinen työntekijä kiertää koulujen oppilaiden kotona vahvistamassa kodin ja koulun yhteistyötä. Tukea kouluille kohdennetaan ja arvioidaan oikein sitä tarvitseville. Ehkäisemällä segregaatio vältetään pirullisten maineiden syntyä tietyille alueille ja kouluille. Lisäksi koulujen työyhteisöistä rakennetaan inklusiivisempia.

    

   Teen mallista erillisen blogitekstin lähitulevaisuudessa ja taustoitan siinä tarkemmin Irlannin DEIS-mallia.

 

2. Irlannin mallia hyödyntämällä kullakin tarveperusteista tukea saavalla koululla on huomattavan paljon selkeämmät ja läpinäkyvämmät tavoitteet eriarvoistumiskehityksen kitkemiselle. Tätä vastaan koulut saavat volyymiltään nykyistä enemmän tarveperusteista rahoitusta, mittarit onnistumiselle ja myös enemmän valvontaa toimien edistämiselle.Parhaimmat onnistumiset voidaan sitten KASKO:n kautta välittää kaikille kouluille. Tämä synnyttää positiivisen kehän ja suuremman valmiuden tukea entistä enemmän hyvin kohdennettuja toimia.

 

3. Opettajia täydennyskoulutetaan huomioimaan paremmin eri oppijoiden tarpeita. Lisäksi suunnitellusti vahvistetaan nuorten oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta.

 

4. Puututaan aktiivisesti kaikkeen rasismiin.

 

5. Painotetussa opetuksessa voidaan tarvittaessa jopa lisätä painotettuja luokkia eri alueilla. Keskeistä on tiedottaa selkokielisesti painotetusta opetuksesta nykyistä useammalla kielellä. Lisäksi soveltuvuuskokeita voidaan tarvittaessa uudistaa.

 

6. Nostetaan Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Olisi lisäksi syytä valtakunnallisesti remontoida kotihoidon tuki niin, että se lyhenisi 1 vuoteen.

 

7. Etenkin Uudenmaan alueen varhaiskasvatuksen alan aloituspaikkojen määrää on lisättävä merkittävästi ja pysyvästi.