Ratkaistaan Helsingin päiväkotipaikkaongelmat!

Rakas pääkaupunkimme olisi entistä vetovoimaisempi ja mukavampi paikka elää, jos lähipäiväkodeista ei olisi pulaa. Yritykset voisivat rekrytoida kansainvälisiä osaajia ja luvata maailman parasta varhaiskasvatusta. Kaikille lapsille olisi tarjolla laadukkaita palveluja läheltä ja vanhempien aikaa vapautuisi päiväkotimatkoista muuhun arkeen. Lapsiperheet muuttaisivat Helsinkiin, koska parempaa paikkaa heidän lapsilleen ei ole.

Mikä tämän sitten estää?

Helsingin kiinteistöomaisuutta ei ole hallittu ennakoivasti ja dataa hyödyntäen. Samoin väestökehityksen ennakointi on toteutettu parhaimmillaankin keskinkertaisesti. Tämä ja kaupunkisuunnittelun puutteellinen henkilöresursointi on johtanut siihen, että lähipäiväkotipaikoista on pulaa. Meillä on ongelmia päiväkotipaikkojen ennakoinnissa ja pullonkauloja päiväkotien rakentamisessa sekä korjaamisessa.

Helsinki omistaa suoraan noin 2.000 rakennusta, joiden kokonaispinta-ala on noin 2.000.000 neliömetriä. Tästä tasan puolet eli miljoona neliömetriä on kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (“KASKO”) vuokraamia tiloja kouluille ja päiväkodeille. Voitaisiin sanoa, että KASKO:n pitäisi olla vuokrattujen tilojen määrän perusteella Helsingin VIP-vuokralainen. Näin ei kuitenkaan ole. 

Helsingin sisäisen vuokrien malli on sellainen, että muun muassa KASKO on vuosikymmeniä koittanut siirtää peruskorjauksia mahdollisimman kauaksi tulevaisuuteen, koska remonttien jälkeen tilakulut syövät muusta budjetista hurjan paljon. Tämä on johtanut siihen, ettei tarpeellisia korjauksia ole tehty ja nyt niitä on tehtävä samanaikaisesti ympäri kaupunkia. Helsingin rakennusten korjausvelka onkin nykyään kaiken kaikkiaan 1,3 miljardia euroa. Luku vastaa noin 26.000 uuden päiväkotipaikan kustannuksia. 

Kaupunkiympäristön toimiala vastaa kyseisistä koulujen ja päiväkotien tiloista. Heillä on liian vähän kaupunkisuunnittelijoita, minkä vuoksi erilaiset kunnostus- tai uudisrakennushankkeet viivästyvät jatkuvasti. Samanaikaisesti viime vuosina KASKO:n kokonaisvuokramenot ovat pahiimmillaan nousseet jopa yli 7%. Ei ole ihme, että KASKO:n toimialan budjetti on joka vuosi niin kovilla.

Moni on salaa toivonut, että pienempien ikäluokkien tullessa kouluikään edellä mainitut tilaongelmat ikään kuin ratkeaisivat itsestään. Kun kouluissa on vähemmän lapsia, niin ei välttämättä tarvittaisi nykyistä määrää koulurakennuksia. Näin ei kuitenkaan käy. 

Suomen demografisten ja työmarkkinapoliittisten syiden vuoksi maan koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa lisätään tuntuvasti lähivuosina. Tämä kohdentuu etenkin suuriin kaupunkiseutuihin ja vaatii nykyiseen verrattuna lisää päiväkoti- ja koulupaikkoja. Uusien paikkojen lisääminen sekä vuosikymmenten saatossa kertyneen korjausvelan purku samanaikaisesti on vaikea yhtälö.

Mitä sitten tulee tehdä?

Viedään yhteen tietojärjestelmään kaikki eri Helsingin kaupungin tilat, niiden ennakoidut peruskorjaus- ja remonttitarpeet sekä tiedot ennakoidusta väestökehityksestä ja tarpeista päiväkoti-, peruskoulu- ja toisen asteen paikoille. Kehittämällä Helsingin kiinteistöomaisuuden hoitoa hyödyntämään paremmin dataa ja teknologiaa tulevaisuuden tarpeisiin voidaan ennakointi ja pidempiaikainen kiinteistökorjaus toteuttaa fiksummin. 

Kehittämällä palvelutilatarpeen ennakointia voidaan välttää turvautumista väliaikaisiin paviljonkirakennuksiin, joiden tilakustannukset ovat selvästi pysyviä rakennuksia kalliimmat. Tällöin säästettäisiin kalliista väliaikaisratkaisuista ja tilojen käyttöasteet olisivat optimaalisempia. Tällöin olisi myös tarjolla päiväkotipaikkoja kotien läheltä, kun suunnittelu huomioisi ennakoivasti lapsiperheiden tarpeet. Samoilla alueilla toteutuvat korjaus- ja uudisrakennushankkeet jaksotettaisiin nykyistä paremmin. Tämä kaikki olisi käytännössä Helsingin uuden toimitilastrategian toteuttamista.

Ihanteena olisi malli, jossa karttamallinnoksesta helsinkiläinen pystyisi katsomaan ennakoivasti eri alueiden ennakoitua väestömuutosta. Silloin hän tietäisi, että muuttaessaan alueelle X, sieltä löytyy lapselle lähipäiväkotipaikka.