Helsingin ratikkaliikennöintiä uhkaa kriisi – ei mokata tätäkin

Helsingin Sanomat teki 29.5. erinomaisen jutun siitä, miten Helsingin tulevaisuuden joukkoliikenne nojaa vahvasti ratikkaliikenteen kehittämiseen. Suunniteltujen reittien toteutuessa ratikkakiskojen pituus yli kaksinkertaistuu. Monien asuinalueiden, kuten Laajasalon, Hernesaaren ja Raide-Jokerin varrella asuvien asukkaiden tulevaisuuden liikenne nojaa tiivistyvän kaupunkirakentamisen varrelle tuleviin uusiin ratikkareitteihin. 

Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL on tullut surullisen kuuluisaksi metrojen automatisoinnin epäonnistumisesta. Lisäksi HKL on varsin usein joutunut reagoimaan päätöksentekijöiden hölmöilyihin. Esimerkiksi Espoon typerä lyhyen laitureiden ratkaisu söi metrojen kapasiteetista kolmasosan ja jo kohta törmäämme kapasiteettiongelmiin. Ei tehdä vastaavia virheitä Helsingin tulevaisuuden ratikkaliikenteelle.

Raitiovaunu onkin verraton joukkoliikenneratkaisu kestävästi kasvavalle Helsingille. Siksi on erityisen tärkeää luoda pitkäkestoiset ja taatusti toimivat raitiovaunujen kunnossapito-, korjaus- ja säilytystilat. Tätä varten Helsingissä on käynnissä tai käynnistymässä peräti neljä eri varikkotilahanketta. Ongelmana on kuitenkin se, että Helsinkiin rakennetaan 360 miljoonalla eurolla riittämättömiä ratikoiden varikkotiloja. 

Helsingin uudet varikot ollaan yhä rakentamassa liian pieneksi tarpeeseen nähden. Näistä keskeisimmät ja ongelmallisimmat hankkeet ovat Ruskeasuon uusi varikko ja sittemmin sen jälkeen rakennettava Koskelan uusi varikko. Raide-Jokerin varikko ollaan rakentamassa täysin puhtaasti Raide-Jokerin tarpeita varten ja niin, ettei se ole edes yhdistetty muihin ratikkareitteihin. Laajasalon suunniteltu varikko on puhtaasti pelkkä Laajasalon ratikkareitin vaunujen säilytystila: se nojaa kaikessa muussa pitkälti uuteen Koskelan varikkoon.

Jos ratikoille keskeiset varikkoasiat saadaan ratkottua, niin mutkaton raitiovaunuyhteys on tulossa tulevina vuosina yli 100 000 pääkaupunkiseudun asukkaan kodin lähelle. Tällä on huima merkitys sille, siirtyvätkö helsinkiläiset käyttämään joukkoliikennettä jatkossa. Toimiva joukkoliikenne paitsi vähentäisi päästöjä myös lisäisi myös monen asuinalueen houkuttelevuutta.

Case 1 – Ruskeasuon uusi varikko

Kuvassa esitetään keltaisella alueella, miten Ruskeasuon varikkoa on tähän asti suunniteltu rakennettavan väärään ilmansuuntaan eli kuvassa nykyisen olemassa olevan vanhan bussivarikon viereen. Jos näin tehdään, niin kyseistä ratikkavarikkoa ei voi myöskään tulevaisuudessa enää pidentää. Pidemmässä vaihtoehdossa punaisella alueella hyödynnettäisiin koko tontin pinta-ala sekä siinä olevan rakennuksen pinta-alaa. Nuolet kuvaavat säilytysraiteiden suuntia.

Tontilla sijaitseva rakennus on joko purettava tai muutettava osaksi ratikkavarikkoa seiniä purkamalla. Näin voidaan saada lähemmäksi 3.900 raidemetriä säilytystilaa. Muissa vaihtoehdoissa tontille mahtuu enintään noin 2.500 raidemetriä säilytystilaa eli paremmassa vaihtoehdossa tontille mahtuisi 56 % enemmän ratikoita. Tämän lisäksi merkittävänä hyötynä olisi se, että pidemmille säilytysraiteille mahtuisi paremmin Helsingin jo tilattuja, eripituisia ratikoita säilöön eli hukkatilaa olisi vähemmän.

Nykyisiä varikoita on käytetty jopa yli 100 vuotta, joten tätä suunnittelua ei voi tehdä 10 vuoden tähtäimellä. Nyt kaavaillun mukaisessa rakentamisessa iso osa Ruskeasuon tontin pinta-alasta jäisi käyttämättä ratikkavarikkotarpeisiin. 

Case 2 – Koskelan uusi varikko

Tällä hetkellä Vallilan varikolla kunnostetaan ja korjataan raitiovaunut, joita on yhteensä noin 120 kappaletta. Vuoteen 2030 mennessä uusia vaunuja olisi Helsingissä noin 85 enemmän kuin nyt ja ne olisivat myös pidempiä kuin nykyiset eli vievät korjatessa selvästi enemmän raidetilaa. Kaikkien ratikoiden korjaustyöt on tarkoitus hoitaa keskitetysti Koskelassa. Sen lisäksi Ylen uutisoiman Rambollin selvityksen mukaan tontille aiotaan mahduttaa 2.500 raidemetriä säilytystilaa.

Tämä ei ole mahdollista. Ensinnäkin tontilta ei olla nykysuunnitelmissa poistamassa keskellä tonttia sijaitsevaa kerrostaloa, mikä estää koko tontin hyödyntämisen ratikkavarikkokäyttöön. Toiseksi, korjaamotilat on suunniteltava koko Helsingin ratikkatarpeet huomioiden.  

Kuvassa verrataan vanhan Vallilan varikon korjaustiloja Koskelan tonttiin. Oranssilla viivalla näkyy Vallilan varikon tontti asetettuna Koskelan tontille. Vihreällä on ympäröity keskellä tonttia oleva suojeltu rakennus, joka estää hyödyntämästä varikkotarpeisiin koko tonttia.

Keltaiset viivat kuvaavat Vallilan varikon 2-kerroksia tiloja, jotka 1-kerroksisina täyttävät lähes koko tontin Koskelassa. Näissä on nipin napin onnistuttu korjaamaan lyhyemmät 120 vaunua. Jatkossa Helsingissä on käytössä yli 200 vaunua, jotka myös ovat pidempiä.

Näiden tarvittavien korjaustilojen lisäksi suunnitellut 2.500 raidemetriä säilytystilaa eivät mahdu Koskelan varikon tontille. 

Meillä on kohta käsillä tilanne, jossa ratikoiden varastointi ja huolto ei toimi eikä vaunuille ole riittäviä säilytystiloja 

Nykyisellään ratikkavarikkojen kehittämissuunnitelma ohjaa varikoiden pääpiirteistä suunnittelua. Kyseinen asiakirja hyväksyttiin vuonna 2018. Sen sivulla 7 todetaan suoraan, että Laajasalolle ja Raide-Jokerin vaunukalustolle olisi säilytystilat, mutta muille Helsingin kaupunkistrategian mukaisille pikaraitioteille eikä myöskään yleiskaavan myöhempien toteuttamisvaiheen raitioteille ja niiden vaunukalustolle ole suunniteltu varikkotiloja. 

Kustannukset siitä, että yleiskaavassa suunnitellut asuinalueet viivästyvät, ratikoiden säilytykseen tarvitaan väliaikaistiloja ja useampi suunniteltu raitioreitti jää pidemmäksi aikaa toteutumatta ovat valtavia. Epäoptimaalisesti rakennetut varikkotontit johtavat siihen, että ne ovat ratkaisuiltaan kalliita ja käyttötarpeisiin liian pieniä, jonka vuoksi tarvitaan entisestään lisää tonttitilaa varikoille. Helsingissä tälle tonttimaalle vaihtoehtoinen käyttö olisi asuntokaavoittaminen ja sitä myöten uusien asukkaiden verotulot vuosikymmenten ajalta.

Voimassa olevan varikoiden kehittämissuunnitelman mukaan jo vuonna 2026 Helsingissä on tunnistettu vaje säilytystilasta ratikoille. 

Tein Vantaan ratikan yleissuunnitelman yhteydessä 27.11.2019 aiheesta ponsiesityksen, että suunnitelmat Helsingin riittävästä varikkokapasiteetista päivitettäisiin ajan tasalle oikeisiin tarpeisiin mitoitettuna. Esitystä tuki 84/85 valtuutettua (valtuutettu Paavo Väyrynen äänesti tyhjää). Vuotta myöhemmin tähän tuli vastaus kaupunginhallitukselta, joka nojasi tukevasti HKL:n lausuntoon. Sen mukaan ”— Helsingin raitiotievarikkojen kehittämissuunnitelma vuodelta 2018 on edelleen pääperiaatteiltaan pätevä —” eli saman kehittämissuunnitelman, jonka sivulla 7 todetaan, ettei ole riittäviä ratikoiden säilytystiloja edes kaikille jo vuonna 2018 tiedossa oleville pikaraitioyhteyksille. Eli esimerkiksi kaupunkibulevardien ratikoille ei ole säilytystiloja.

Yle teki jutun varikkotilan riittävyydestä 3.12.2020. Jutussa tuodaan esiin, että HKL on teettänyt insinööriyritys Rambollilla vuonna 2019 selvityksen, jossa: ”— todetaan selvin sanoin ja laskelmin, että varikkokapasiteetti loppuu kesken. —” Toisin kuin HKL:n lausunnossa Helsingin kaupunginhallitukselle vuotta myöhemmin, Ylen uutisen mukaan jo vuonna 2019 HKL:n tiedossa on ollut merkittävät vajeet ratikoiden varikkotarpeille suunnitelluista uusista varikoista huolimatta. Selvityksessä on esimerkiksi Koskelaan esitetty 2.500 raidemetriä, mikä ei sinne millään edellä esitetyn perusteella mahdu.

Tein aiheesta uuden ponsiesityksen 20.1.2021 Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman yhteydessä. Tähän en ole vielä saanut vastausta.

Entä jos vältettäisiin ongelmat kerrankin ennalta?

Rakennetaan ratikkavarikot kerralla, pitkäjänteisesti kuntoon. Ruskeasuon varikko on rakennettava niin isoksi kuin mitä tontti sallii. Isommaksi kuin mitä on tähän asti suunniteltu.

Samoin Koskelan varikon tontti on hyödynnettävä mahdollisimman laajalti. Keskellä tonttia oleva rakennus on purettava, jotta tontille saadaan kestävän kokoinen korjaamotila sekä edes jonkin verran säilytystilaa vaunuille. Muutoin riskinä on, että Koskelan tontin varikkotilat eivät riitä suunnitellusti vaunujen säilytykseen, ainoastaan niiden korjaamiseen. Kyseisen talon rappausta on käsittääkseni kunnostettu, mutta toimiva raitiovarikko ja -korjaamo on Helsingin sujuvalle joukkoliikenteelle moninkertaisesti arvokkaampi ja tärkeämpi asia kuin mitä rappaukseen on käytetty rahaa.

Aletaan myös proaktiivisesti etsiä sopivia paikkoja uusille varikoille ja päivitetään varikoiden kehittämissuunnitelma ja kalustostrategia. Eräs mahdollisesti huomioitava seikka on se, toteutetaanko Östersundomiin pikaraitiotie.

Näin säästetään veronmaksajien rahoja esimerkiksi varhaiskasvatusinvestointeihin ja huolehditaan siitä, että kiskoliikenne toimii myös tulevaisuudessa

No Comments

Post A Comment