Helsingin Sanomat ei ymmärrä kaupunkien merkitystä

14.1.2021 klo 14.19

Avoin kirje Helsingin Sanomien uutisesta 14.1.2021 

Harvoin tulee luettua Helsingin Sanomien analyysijuttua, joka pohjaisi niin heiveröiselle argumentoinnille kuin tämänpäiväinen yksipuolinen juttu oli.

Sen lähtökohtana vaikuttaa olevan yksittäisen puolueen toimijan vuotamia irrallisia tietoja valtakunnallisesta selvityksestä. Tämä on toki ikävää, mutta isompi ongelma oli HS:n toimittajan tekemät virheelliset johtopäätökset siitä, millä on merkitystä Kokoomuksen menestykselle tulevaisuudessa.

 

1) Suomen tulevaisuus ratkaistaan kaupungeissa. Niin ilmastonmuutoksen torjunta kuin muiden kuntien palveluiden turvaaminen valtionosuusjärjestelmällä pohjaavat siihen, että fiksulla ja tutkittuun tietoon perustuvalla kaupunkipäätöksenteolla tehdään koko Suomea hyödyttäviä ratkaisuja.

Jutussa HS:n toimittaja sivuuttaa t√§m√§n l√§hes kokonaan ‚Äď samoin kuin j√§tt√§√§ l√§pik√§ym√§tt√§ asian merkityksellisyyden Kokoomukselle. Keskeist√§ on menesty√§ suurissa kaupungeissa ja t√§m√§n seikan merkitys sen kuin korostuu tulevaisuudessa. Tarkempi purku t√§st√§ lukujen valoissa n√§kyy esimerkiksi¬†Jukka Mannisen Twitter-ketjussa. Sen perusteella HS:n toimittajan johtop√§√§t√∂kset ovat t√§ysin raiteiltaan suhteessa siihen, miten √§√§nestysk√§ytt√§ytyminen on muuttunut Suomessa ja suhteessa siihen, miten se muuttuu jatkossa.

 

2) Kaupungistuminen etenee Suomessa useita vuosikymmeniä Ruotsia jäljessä, mutta se etenee kuitenkin kuin Koneen hissi. Väestönkasvu on vahvinta suurissa kaupungeissa. Niiden vuoksi myös esimerkiksi eduskuntavaalien vaalipiirien kansanedustajamäärät keskittyvät enenevässä määrin Turku-Tampere-Helsinki -kolmion sisään.

4 / 310 Suomen kunnasta¬†sai yli 200 henkil√∂√§ luonnollista v√§est√∂nlis√§yst√§ tammi-syyskuussa 2020. Ne olivat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Oulu. K√§yt√§nn√∂ss√§ koko maan v√§est√∂nkasvu pohjaa kaupunkikeskusten nettomaahanmuuttoon.¬†Pidemm√§ll√§ aikav√§lill√§ vuosina 1972 ‚Äď 2019¬†Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen v√§est√∂nlis√§ys oli naapurimaahamme verratusta hitaasta kaupungistumisesta huolimatta yhteens√§ miljoona henkil√∂√§. Kunhan asuntotuotantoa lis√§t√§√§n, niin saavutamme Ruotsia kaupungistumiskehityksess√§.

Lisäksi koulutus- ja työperäinen nettomaahanmuutto keskittyy isoihin kaupunkeihin. Luulisi HS:n toimittajan tiedostavan tuolloin isojen kaupunkien merkityksen puolueiden tulevaisuudelle. Etenkin siitä näkökulmasta, että kisa kasvavien kaupunkien äänistä on erityisen merkittävä eri puolueiden välisille kisoille.

 

3) Kokoomus on perinteisesti ollut menestyksekäs kaupunkien ykköspuolue. Välillä muistakin puolueista on tehty kaupungeissa kannatusnousuja, mutta Kokoomus on vahva nimenomaan vahva kaupungeissa. Eduskuntavaalien 2019 Kokoomuksen äänistä 2/3 tuli Turku-Tampere-Helsinki kasvukolmion sisältä.

Tämän lisäksi kannattaa mekaanisissa rajapintavertailuissa huomioida se, että Vihreät puolueena sijoittuu nykyään perinteisellä oikeisto-vasemmisto ja liberaali-konservatiivi -jaottelussa Vasemmistoliiton läheisyyteen. Oikeistopuolen laita on täysin vapaa Kokoomukselle.

 

Siksi ihmettelen kovasti koko jutun uutiskulmaa: kummasta puolueesta Kokoomus yrittää enemmän olla light-versio: vihreistä vai perussuomalaisista. Kuten puheenjohtaja Petteri Orpo toteaa: Emme ryhdy miksikään light-versioksi jostain toisesta puolueesta.

Kokoomuksella on täysi mahdollisuus tolkun politiikalla toimia jatkossakin omalla agendallaan kaupunkipolitiikan ykköspuolueena.

 

Lähteet

Aluetutkimuksen johtava asiantuntija Timo Aron infograafit

Jukka Mannisen mainio Twitter-ketju aiheesta

Julkaistu alun perin Uusi Suomi Puheenvuoro -alustalla 14.1.2021