Helsingissä on mahdollista tarjota maailman parasta varhaiskasvatusta

Viime vuosien julkisesta keskustelusta sitä ei arvaisi, mutta vuonna 2019 Helsinki valittiin vuoden varhaiskasvatuskunnaksi. Olemme läpi kauden ratkaisseet varhaiskasvatukseen liittyviä eri ongelmia: henkilöstövajetta, lähipäiväkotipaikkojen saatavuutta ja huonokuntoisia tiloja. Hyviä askelia on otettu, mutta Helsinki voisi kuitenkin helpottaa lapsiperheiden arkea vieläkin enemmän.

Nykytilanteen yhtenä mittarina voidaan käyttää asiakastyytyväisyyttä. Vuoden 2020 varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiakaskyselyn kokonaistyytyväisyys oli 6,3 / 7. 16.000 vastaajasta yli puolet eli 52% antoi parhaan arvosanan 7. Tämä ei ainoana mittarina ole tietenkään riittävä. Siksi tein aloitteen, joka johti siihen, että varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan jatkossa entistäkin tarkemmin.

Kuluneen kauden aikana olemme lisänneet kaupunkiin yli neljätuhatta uutta päiväkotipaikkaa ja loppuvuoden aikana on tulossa vielä 700 uutta kunnallista paikkaa. Uudet päiväkodit mahdollistavat huonokuntoisista tiloista luopumisen, vaikka sekään ei ratkaise kaikkia ongelmia. Joillekin joudutaan yhä tarjoamaan päiväkotipaikkoja kauempaa. 

Nyt on syytä nostaa kunnianhimon tasoa ja pyrkiä tarjoamaan entistä suuremmalle osalle lapsista päiväkotipaikka 15 minuutin läheisyydestä kotoa. Tämä vaatisi nykyistä enemmän lähipäiväkotipaikkoja – olivat ne sitten julkisia tai yksityisiä. Samalla tämä edellyttäisi myös selvästi nykyistä parempaa Helsingin kiinteistöomaisuuden hallinnointia ja palvelutarpeen ennakointia, mistä olen myös kirjoittanut. 

Laadukas ja monipuolinen varhaiskasvatus on lapsen etu. Samalla maailman parhaiten toimiva varhaiskasvatus olisi helsinkiläisille suuri palvelus arjessa ja Helsingille myös merkittävä vetovoimatekijä. Helsingissä toimiville yrityksille olisi valttikortti, jos saamme varhaiskasvatuksen palvelut entistä paremmalle tolalle.

Maan hallitus linjasi kehysriihessä lisää kunnianhimoa koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon. Tämä on hyvä asia, joskin on syytä huomata, että jo aikaisemmilla ennusteilla arvioidaan, että vuonna 2035 vieraskielisiä ennustetaan Helsingissä olevan jo lähes kolmannes (30%) alle kouluikäisistä. Tulevaisuuden varhaiskasvatusta sekä päiväkotiverkostoa suunnitellessa on huomioitava aikaisempaa vahvemmin myös vieraskielisten lasten tarpeet.

Tämä liittyy monella tapaa myös henkilöstötarpeisiin. Varhaiskasvatuksen pariin olisi syytä rekrytoida entistä monimuotoisemmin. Samalla on hyvä tiedostaa, että nykyisellään uusi päiväkotihanke saattaa kestää suunnittelusta toteutukseen ja päiväkotitoiminnan aloittamiseen helposti kymmenkunta vuotta. Paikkoja tarvitaan tätä nopeammin ja olisi syytä hyödyntää tässä apuna myös yksityisen sektorin palveluntuottajia. 

Varhaiskasvatuksen palvelusetelimallin käyttöön ottaminen voisi tasata kuormitusta esimerkiksi vieraskielisten lasten kasvatuksesta. Tämä olisi analogisesti verrattavissa asuntopolitiikalla jo harjoitettuun segregaation ehkäisyyn. Jos ja kun Helsinki ottaa käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelimallin voisimme sitä koskevalla sääntökirjalla ohjata lapsia tasaisemmin eri päiväkoteihin ja estää segregaatiota. Tämä keventäisi samalla kaupungin henkilöstön kuormitusta. Lisäksi kyse olisi siitä, että yksityistä varhaiskasvatustakin on saatava kehittää paremmaksi. Virkamiesvalmistellun muistion mukaan palvelusetelimallin hyötyjä ei ole mahdollista saada nykyisestä yksityisen hoidon tuen mallista.

Mitäpä jos käärittäisiin hihat ja työstetään seuraavalla kaudella varhaiskasvatuksen palvelut maailmanluokan tasolle? Tehdään ainakin nämä: 

1. nostetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta
2. laaditaan pitkän tähtäimen palkkaohjelma alan houkuttelevuuden lisäämiseksi
3. jatketaan ei-kelpoisen henkilöstön tukemista siinä, että henkilöt, joilta puuttuu tehtävän edellyttämä kelpoisuus, voivat halutessaan kouluttautua kelpoisiksi
4. parannetaan lähipäiväkotipaikkojen saatavuutta
5. etsitään ja selvitetään mahdollisuuksia muuntaa korona-aikana tyhjäksi jääneitä toimitiloja päiväkotikäyttöön
6. otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelimalli
7. ennakoidaan ja huomioidaan paremmin vieraskielisten lasten tarpeet
8. hankitaan valtiolta Helsingille kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon järjestämislupaa
9. vaikutetaan Helsingin yliopistoon ja opetus- ja kulttuuriministeriöön alan aloituspaikkojen lisäämiseksi sekä näihin liittyvän resursoinnin kasvattamiseksi
10. jatketaan rekrytointimarkkinointia, esihenkilöiden kouluttamista sekä työolosuhteiden kehittämistä.

Tehdään Helsingissä tarjottavasta varhaiskasvatuksesta lapsille entistä parempaa, helpotetaan vanhempien arkea ja luodaan varhaiskasvatuksesta Helsingille vahvempi vetovoimatekijä.