Helsinki‚ÄďTallinna kaksoiskaupunki

21.2.2017 klo 8.17

‚ÄĚIkkunat auki Eurooppaan‚ÄĚ oli Tulenkantajien tunnuslause. Vaikka ikkunat olisivat lev√§ll√§√§n, puhaltaa Helsinkiin Euroopasta raikas merituuli. Satama ja pitk√§ rantaviiva ovat kaunis osa Helsinki√§, merenkulku osa kaupungin historiaa ‚Äď koko kaupungin synnyn mahdollistaja.

Aika on kuitenkin ajanut merenkulun ohitse, kun puhutaan maailman markkinoista. Menestyvän tulevaisuuden kaupungin pitää tarjota muitakin nopeita yhteyksiä Euroopan keskuksiin kuin hitaat lauttayhteydet tai mutkikkaat lentoreitit. Koska Etelä-Suomella ei ole yhteistä maarajaa Eurooppaan, on kaivettava tunneli.

Ratkaisuehdotuksena on pinnalla, pian vuosikymmenen kytenyt, Tallinnan ja Helsingin yhdist√§v√§ rautatietunneli. Tunnelin mahdollisuuksista aloitettiin vuosikymmen sitten selvitysty√∂ ja nyt p√∂ydill√§mme on suunnitelmia. Lyhimmill√§√§n Helsinki‚ÄďTallinna-rautatietunneli olisi Porkkalan kautta noin 65 km ja suoraan Pasilasta noin 90 kilometri√§. Kuulostaa toki pitk√§lt√§ ‚Äď olisihan se maailman pisin. Nyt pisin rautatietunneli on 57 km pitk√§ Gotthardin pohjatunneli Sveitsiss√§. Et√§isyysk√§√§n ei siis ole ongelma, se on haaste.

Helsingin etu olisi rakentaa tunneli suoraan Pasilasta. Matka-aika kahden p√§√§kaupungin keskustan v√§lill√§ lyhenisi noin puoleen tuntiin. Helsinki ja Tallinna muodostavat yhdess√§ noin puolentoista miljoonan asukkaan talousalueen. Tunnelin seurauksen Helsinki‚ÄďTallinna olisi t√§ysin kilpailukykyinen alue tieteen, elinkeinoel√§m√§n, matkailun ja kulttuurin osalta, verrattuna vaikkapa Tukholmaan.

Merenalainen tunneliyhteys kehitt√§isi my√∂s tavaraliikenteen kilpailukyvyn kasvua. Se vahvistaisi Helsingin roolia ‚ÄĚsatamakaupunkina‚ÄĚ, aikana jolloin tavara ei en√§√§ kulje tehokkaimmin tai ymp√§rist√∂yst√§v√§llisimmin vetten p√§√§ll√§. Kuljetusmahdollisuudet Keski- ja It√§-Eurooppaan sek√§ V√§limeren alueelle nopeutuisivat merkitt√§v√§sti.

No mitä se sitten maksaa?

Hankkeen kustannusarvio liikennej√§rjestelyineen olisi noin 9‚Äď13 miljardia euroa. Vuonna 2015 valmistuneen esitutkimuksen mukaan tunnelihanke olisi taloudellisesti kannattava.

Kustannukset siis pystytään kattamaan, vaikka hankkeelle saataisiin vain noin 40 prosentin julkinen rahoitus. Julkinen rahoitus tässä yhteydessä tarkoittaa Helsingin, Tallinnan, Suomen ja Viron valtioiden, sekä Euroopan unionin tukea. Mainittu neljäkymmentä prosenttia, siis noin 3,5 Р5,5 miljardia euroa, jakautuisi edellä mainittujen tahojen kesken.

Jos FinEst Link – hankkeeksi nimetty rautatietunnelihanke toteutuu nykyisill√§ kustannusarvioilla, voisi ilkeimm√§t jopa todeta, ett√§ Helsinki voisi saa raideyhteyden Tallinnaan halvemmalla kuin espoolaiset raideyhteytens√§ Helsinkiin. Rakentamiskustannusten kokoluokka onkin ainoa asia, mink√§ osalta FinEst Link- yhteytt√§ voisi L√§nsimetroon verrata ‚Äď tarjolla olevat hy√∂dyt ovat valtavasti suuremmat.

Ai niin. Miksi FinEst Link Рhanke houkuttelisi yksityistä rahaa?

Suomessa on vireill√§ my√∂s toinen valtava raidehanke. Olet varmasti kuullut raidehankkeesta j√§√§merelle. Tuskin tarvitsee alleviivata miksi Helsinki‚ÄďTallinna-tunnelin rahoittaminen kiinnostaa my√∂s kiinalaisia ja muita kaukaisia vientivetoisia maita.

Tällainen raideyhteys jäämereltä Keski-Eurooppaan olisi myös ympäristöteko. Se olisi globaali hanke, jonka hyötyjiä ja maksajia olisivat myös muut EU-maat sekä globaalit tavaramarkkinat.