Kansainvälisistä osaajista lääke työvoimapulaan
4.8.2012 klo 8.51
Kirjoitus on julkaistu alunperin Helsingin Sanomien Mielipide-osiossa 4.8.2012.
Suomalaisia työmarkkinoita uhkaa vakava työvoimapula suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2020 Suomeen tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää. Hukkaamme jatkuvasti osaavaa työvoimapotentiaalia, sillä emme panosta riittävästi kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien työllistämiseen.
HELSINGIN SEUDUN tulevaisuuden kannalta työmarkkinaintegraatio on erityisen tärkeää, sillä puolet Suomen maahanmuuttajista on asettunut pääkaupunkiseudulle. Helsingissä asuu noin kolmasosa Suomen maahanmuuttajista sekä suuri osa 14 000 kansainvälisestä tutkinto-opiskelijasta.Mitä sitten pitäisi tehdä? Miten yleisemmin kansainvälisille opiskelijoille ja maahanmuuttajille avataan työmarkkinoille pääsyä?
Kanadaa ja etenkin Toronton seutua on pidetty maahanmuuttajien integroinnin mallipaikkana. Hyväksi todettu ratkaisu on ollut Toronton Region Immigrant Employment Council. Tämän neuvoston päätehtävänä on luoda, tukea ja välittää toimivia ratkaisuvaihtoehtoja siitä, miten osaavat maahanmuuttajat saadaan integroitua Toronton seudun työmarkkinoille.
Vuodesta 2004 yli 400 paikallista työnantajaa on saanut koulutusta kansainvälisten osaajien rekrytoinnista, ja osaaville maahanmuuttajille on luotu yli 6 000 mentorointisuhdetta. Kaikki olennaiset toimijat on koottu yhteen keskustelemaan epävirallisesti työllistymisasioiden edistämisestä.
TARVITSEMME Helsingin seudulle vastaavanlaisen toimielimen, joka lisää tietoisuutta maahanmuuttajien osaamispotentiaalista ja ideoi konkreettisia paikallisia ratkaisuja.
Helsinki Region Immigrant Employment Council edesauttaisi myös kansainvälisiä opiskelijoita työelämäyhteyksien luomisessa ja työnantajia osaamisen tunnistamisessa. Kansainvälisistä opiskelijoista olisi huomattavaa hyötyä työmarkkinoilla. Heillä on valmistumisen jälkeinen työura alkamassa, laaja kielitaito sekä halu jäädä Suomeen töihin.
Suomalaisia työmarkkinoita uhkaa vakava työvoimapula suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2020 Suomeen tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää. Hukkaamme jatkuvasti osaavaa työvoimapotentiaalia, sillä emme panosta riittävästi kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien työllistämiseen.
HELSINGIN SEUDUN tulevaisuuden kannalta työmarkkinaintegraatio on erityisen tärkeää, sillä puolet Suomen maahanmuuttajista on asettunut pääkaupunkiseudulle. Helsingissä asuu noin kolmasosa Suomen maahanmuuttajista sekä suuri osa 14 000 kansainvälisestä tutkinto-opiskelijasta.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Miten yleisemmin kansainvälisille opiskelijoille ja maahanmuuttajille avataan työmarkkinoille pääsyä?
Kanadaa ja etenkin Toronton seutua on pidetty maahanmuuttajien integroinnin mallipaikkana. Hyväksi todettu ratkaisu on ollut Toronton Region Immigrant Employment Council. Tämän neuvoston päätehtävänä on luoda, tukea ja välittää toimivia ratkaisuvaihtoehtoja siitä, miten osaavat maahanmuuttajat saadaan integroitua Toronton seudun työmarkkinoille.
Vuodesta 2004 yli 400 paikallista työnantajaa on saanut koulutusta kansainvälisten osaajien rekrytoinnista, ja osaaville maahanmuuttajille on luotu yli 6 000 mentorointisuhdetta. Kaikki olennaiset toimijat on koottu yhteen keskustelemaan epävirallisesti työllistymisasioiden edistämisestä.
TARVITSEMME Helsingin seudulle vastaavanlaisen toimielimen, joka lisää tietoisuutta maahanmuuttajien osaamispotentiaalista ja ideoi konkreettisia paikallisia ratkaisuja.
Helsinki Region Immigrant Employment Council edesauttaisi myös kansainvälisiä opiskelijoita työelämäyhteyksien luomisessa ja työnantajia osaamisen tunnistamisessa. Kansainvälisistä opiskelijoista olisi huomattavaa hyötyä työmarkkinoilla. Heillä on valmistumisen jälkeinen työura alkamassa, laaja kielitaito sekä halu jäädä Suomeen töihin.
Opiskelijoiden tutkimussäätiön Otuksen tekemän selvityksen mukaan 79 prosenttia Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista haluaa jäädä valmistumisensa jälkeen Suomeen työskentelemään joko pysyvästi tai joksikin aikaa.
Uusille ulkomaisille markkinoille investoitaessa sekä suomalaisen että paikallisen kulttuurin tuntevista osaajista on hyötyä. Esimerkiksi vuonna 2010 tehdyn International Student Barometer -selvityksen mukaan eniten tutkintoon tähtääviä kansainvälisiä opiskelijoita tulee Kiinasta ja Venäjältä.
Molemmat maat ovat kasvavia talousmarkkinoita. Työllistämällä paremmin kansainvälistä kompetenssia saataisiin kielitaitoa ja paikallista osaamista suomalaisen yritysviennin ja -tuonnin avuksi.
Pääkaupunkiseudun tilasto- ja tutkimusyksiköiden vuonna 2010 laatiman ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön osuus Helsingin seudulla kaksinkertaistuu noin 250 000 henkilöön.
Integraation laiminlyönti tulee kalliiksi sekä inhimillisestä näkökulmasta että rahassa mitattuna. Rohkea avoimuuden ja kansainvälistymisen edistäminen puolestaan maksaa itsensä tulevaisuudessa moninkertaisesti takaisin.