Kirjasto 2.0

28.3.2015 klo 9.25

Vuonna 1998 kulttuuriministeri Claes Andersson ehdotti keskustakirjaston rakentamista.
Pitkällisen mielipidevaikuttamisen ja kansalaiskeskustelun jälkeen tammikuussa 2015 Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti keskustakirjaston rakentamisesta ja valmista pitäisi tulla Suomen 101-vuotisjuhliin vuonna 2018. Hinta-arviona on noin 100 miljoonaa euroa.

Keskustakirjastohanke tulee täysi-ikäiseksi ensi vuonna ja kirjaston valmistuttua hanke on jo 20-vuotias. Miten kirjastot ja yhteiskunta ovat kehittyneet keskuskirjastohankkeen aikana ja miten ne tulevat kehittymään? Tarvitaanko jatkossa enää kirjastoja vai onko Google tulevaisuuden kirjasto?

Kirjastojen täytyy tulevaisuudessa olla enemmän kuin pelkästään kirjojen säilytyspaikka tai paikka, jossa on lukutiloja. Kirjastojen täytyy antaa ihmisille tilaa ja mahdollisuuksia ideoida ja kehittyä sekä luoda uusia sosiaalisia verkostoja. Kirjastoille tärkeää on se, että ne vahvistavat ns. sosiaalista pääomaa. Entä kuinka paljon kirjastot pystyvät luomaan ja antamaan ihmisille verkkosisältöjä kuten esim. musiikkipalveluja, e-lehtiä, e-kirjoja, elokuvia ja pelejä? Onko nykykirjastoilla aidosti resursseja näiden kaikkien palveluiden ylläpitämiseen?

Millainen on tulevaisuuden kirjasto?

Helsingin tuleva keskustakirjasto on kolmikerroksinen kokonaisuus, jossa jokaisella kerroksella on oma tehtävä. Ensimmäisen kerroksen tapahtuma-aulassa voidaan pitää vaikka konsertteja, toisessa kerroksessa on studioita, laboratorioita sekä ryhmätyötiloja ja kolmannessa kerroksessa on perinteinen kirjasto hiljaisineen lukusaleineen. Vuosittaiseksi kävijämääräksi arvioidaan 2 miljoonaa henkilöä.

Modernit kirjastot ovat kokonaisuuksia, joilla on perinteisen kirjastoroolin lisäksi paljon yhteisöllisiä tiloja ja niissä on mahdollista järjestää monenlaisia tapahtumia. Fyysisen rakennuksen lisäksi jatkossa tarvetta on enenevässä määrin virtuaaliselle kirjastolle. Virtuaalisen kirjastoon kuuluvat kaikki e-lehdet, e-kirjat, tietotekniikkapalvelut ja vaikkapa tälläkin hetkellä Helsingin kaupunginkirjaston tarjoamat 3D-tulostuspalvelut. Miten kirjastojen virtuaaliset palvelut kehittyvät vuoteen 2030 mennessä ja tuleeko virtuaalisesta kirjastosta tärkeämpi kuin fyysisestä?

Onko tähän kaikkeen varaa?

Perinteisen kirjaston palveluiden lisäksi virtuaaliset palvelut, tiedonhankintapalvelut ja uudet tilat lisäävät kustannuksia. Miten uusi keskustakirjasto vaikuttaa lähikirjastojen asemaan?

Tule kuuntelemaan #tulevaisuusradio:n #Kirjasto2.0 keskustelua pe. 6.3.15.
Vieraana on Anna-Maria Soininvaara, kirjastotoimen apulaisjohtaja Helsingin kaupunginkirjastosta.
Tulevaisuusterveisin, Radio Rapu
Abdirisak Ahmed & Ted Apter