Miksi perussuomalainen elinkeinoministeri hiekoittaa Suomen kasvua?

2.10.2023 11.39

Ahdistaa ja hävettää. Antisemitistinen vitsi ei naurata.

Eilisessä ministerin epäluottamustilanteessa hallituksen jatkon kannalta ihanteellinen ratkaisu olisi ollut ministerivaihdos. Se olisi yksiselitteisesti katkaissut siivet siltä, että pääministerin Orpon hallitus linkittyy äärioikeistolaiseen toimintaan ja natsismiin. Itse Junnila on linkittynyt näihin viime vuosinakin eikä kyse ole mistään teini-iän torttoilusta. Oikeistopopulistisessa toiminnassa kaksoispuhe sinänsä on tyypillistä, mutta rajansa kaikella. Kyse on useaan kertaan toistuneesta tietoisesta äärioikeistolaisten äänien kalastelusta flirttailemalla natsismin kanssa. Läntisessä arvoyhteisössä sellainen ei yksinkertaisesti vain ole hyväksyttävää.

Keskiviikkona eduskunnassa nähdyssä episodissa ei ollut kyse poliittisesta noitajahdista, vaan yrityksestä puuttua ala-arvoiseen käytökseen, kun on kyse Suomea edustavasta ministeristä. Tilanteessa uudestaan esiin tulleet tiedot ministerin aikaisemmasta käytöksestä eivät istu yhteen sen kanssa, mikä on millään lailla sopivaa suomalaiselle ministerille. Luottamusäänestyksessä oli kyse kurinpalautuspyrkimyksestä. Junnilla oli kiistatta toiminut lukuisia kertoja huonosti – viimeisimmät kerrat olivat vain muutamien vuosien takaa.

Jos hallituksen toimintaedellytys mietityttää, niin kannattaa suunnata puheet perussuomalaisten suuntaan. RKP ansaitsee hatunnoston ryhdikkäästä arvoperusteisesta politiikasta. Juutalaisena sinivihreänä liberaalina hävettää, että puhtaan pragmaattisista syistä oma puolueeni kokoomus ei tunnu huomaavan, millaista käytöstä normalisoidaan, kun rajojen asettamista moitittaville teoille ei tehdä edes tällaisessa tilanteessa.

Arvot punnitaan vaikeissa tilanteissa. Ympäri maapalloa ja ympäri Eurooppaa ääriajattelu on monin eri tavoin ujuttautunut poliittiseen puheeseen. Kaikkien on oltava tästä kehityksestä tietoisia ja huomioitava se yhtä lailla ministerin luottamuksen arvioinnissa. On yksi asia muodostaa korostetusti talouspoliittisista syistä hallituskoalitio ja neuvotella tälle yhteinen hallitusohjelma. On täysin toinen asia, jos samalla suostutaan siihen, että millaiset teot tahansa ovat tästä eteenpäin sallittuja.

Jollain lailla uskon, että nimenomaan perussuomalaiset olisi puolue, joka ymmärtäisi rajojen asettamisen tärkeyden. Puolue, joka korostaa ajavansa Suomen etua ja joka irtisanoutuu niin nykyisen kuin edellisen puheenjohtajansa mukaan ääriajattelusta – ainakin muodollisesti – voi hyvin ymmärtää myös sen, että Junnilan tilanteessa Suomen edun mukaista olisi vaihtaa elinkeinoministeri.

Suomen kansainvälinen maine ottaa ison lommon, jos annetaan ymmärtää, että täällä natsiretoriikalla leikkiminen on sallittua ministerille. Tämä vielä korostuu vienninedistämistehtävissä toimivalla elinkeinoministerillä.

Kun meitä uutena Nato-maana seurataan nyt korostetun tarkasti Yhdysvalloissa, haluammeko tahallamme natsismimyönteisellä puheella haitata suomalaisten vientiyritysten ponnisteluja? Mitä mahtaa esimerkiksi juutalaistaustainen Yhdysvaltojen ulkoministeri pohtia suomalaisesta politiikasta juuri nyt? Entä miten keskeiset läntiset kauppakumppanimme suhtautuvat holokaustilla flirttailuun?

Juuri nyt Suomen tulisi rakentaa itsestään maailmalle viestiä kansainvälisesti houkuttelevana investointiympäristönä. Toivon, että kaikesta huolimatta hallituksessa löytyy kesän yli yhteiset sävelet Suomen edun mukaiseen toimintaan, ja että jatkossa toimitaan vahvasti välittävänä suunnannäyttäjänä. Ensiaskeleena kannattaa luoda uskottava ja aidosti positiivinen signaali ulkomaille siitä, että Suomeen kannattaa tulla työskentelemään, opiskelemaan, yrittämään ja elämään. Se olisi Suomen edun mukaista toimintaa.

Artikkeli on alun perin julkaistu Uusi Suomi Puheenvuoro-kirjoituksena 29.6.2023