Suomalaisia vaivaa n√§k√∂alattomuus ‚Äď valitammeko vai vaurastummeko?

17.1.2014 klo 8.57

Suomen menestyksen ehkä tärkein tekijä on ollut kyky sopeutua muutoksiin. Nykyistä yhteiskuntakeskustelua seuranneena tulee sellainen tunne, että juuri nyt on päätetty antaa periksi. Väestö vanhenee, työllisyysaste on liian alhainen, keskeiset Suomen teollisuuden alat kohtaavat rakennemuutoksia, valtio velkaantuu jatkuvasti lisää ja ihmisten välinen luottamus heikkenee. Ongelmien etsijöitä on enemmän kuin ongelmien ratkaisijoita.

Itses√§√§li, sis√§√§np√§in k√§pertyminen ja muiden syyttely eiv√§t edist√§ suomalaisten etuja. Uhkakuviin keskittymisen sijaan on panostettava omiin vahvuuksiin, ennakoitava tulevaisuuden trendien vaikutuksia Suomen kasvuedellytyksille ja aktiivisemmin valittava oma polku ‚Äď v√§lill√§ kokeilemalla parasta l√§hestymistapaa. Olemassa olevat resurssit on tunnistettava ja hy√∂dynnett√§v√§ aikaisempaa paremmin.

Suomen paremmin tunnettuja resursseja ovat hyvin koulutettu kansa, toimiva infrastruktuuri ja vakaa yhteiskunta. Vähemmän julkisuudessa on esiin nostettu sitä, että Suomen vanheneva väestö on ihmiskunnan terveintä ja osaavinta seniorisukupolvea, suomalaisten matalan koron talletustileillä lepää noin 80 miljardia euroa ja geopoliittinen sijaintimme tarjoaa huimia kaupankäynnin lisäämisen mahdollisuuksia.

Venäläisiin kohdennettujen kiinteistönomistamisrajoitteiden sijaan Suomen on aloitteellisesti tuettava Pietarin talousalueen vahvistumista ja edistettävä suomalaisten vientiyritysten intressejä. Venäjä on eräs Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista ja Euroopan toiseksi suurin kulutustavaramarkkina. On Suomen edun mukaista vahvistaa Itämeren alueen maiden intressien nivoutumista entistä paremmin yhteen. Arktisen alueen hyödyntämiseen saataneen vauhtia selvittämällä kustannustehokkain ja toteutuskelpoinen tapa rakentaa rata Jäämerelle.

Työelämää edelleen kehitettäessä on luotava aikaisempaa joustavampia keinoja pidentää työuraa sekä verotuksellisia kannustumia jatkaa työuraa eläkeikäisenä. Seniorikansalaisilla on huimaavaa tietotaitoa ja moni varmasti harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä ja osaamisensa siirtämistä nuoremmille yrittäjille. On löydettävä tapoja tukea ja verkottaa senioreita ja nuoria yrittäjiä paremmin. Mikro- ja pääomarahoitusta on helpotettava.

Suomalaiset kaipaavat merkityksellisyyttä. Hiipuvan talouskasvun tilanteessa on luotava uudenlaisia pääomanvälityspalveluita, selkeytettävä pikaisesti joukkorahoituksen (engl. crowdfunding) lainsäädännölliset raamit Suomessa ja eri keinoin tuettava pienempien tai aloittavien yritysten pääoman saantimahdollisuuksia. Halukkaiden talletustilirahoja on järkevä suunnata tehokkaammin Suomen kasvua tukevaan toimintaan.

Eri arvioiden mukaan joukkorahoituksella kerättiin vuonna 2012 pelkästään Euroopassa noin miljardin euron arvoiset sijoitukset. Samanaikaisesti faktana on se, että suurin osa uusista työpaikoista Euroopassa syntyy pieniin tai keskisuuriin yrityksiin. Näiden rahoittamisen saannin edistäminen on eräs keskeisimpiä tapoja luoda uusia työpaikkoja.

Tarvitaan enemm√§n uskallusta yritt√§√§ sek√§ kokeilla asioiden tekemist√§ uudella tavalla. On mahdollistettava ja sallittava lis√§√§ ep√§onnistumisia, jotta aikaansaadaan onnistumia. T√§m√§ vaatii enemm√§n joustoja ty√∂markkinoilta, panostusta tutkimukseen ja kehitykseen sek√§ ennen kaikkea uskoa siihen, ett√§ Suomessa voidaan tehd√§ hinta-laatu ‚Äďsuhteeltaan maailmanluokan tuotteita ja palveluita.

Oikotiet√§ onneen ei ole. Vaurastumiseen tarvitaan malttia ‚Äď my√∂s palkkamalttia. Jatkuva mukavuusalueella pysyminen ja passivoituminen johtavat kuitenkin lopulta siihen, ett√§ muut p√§√§tt√§v√§t asioistamme. Nyt on aika ottaa aloite omiin k√§siin.

Blogi on alun perin julkaistu Uudessa Suomesssa 17.1.2014