SuperCell ei ole ainutkertainen ihme

Teksti on alun perin julkaistu vieraskynäkirjoituksena Kokoomusopiskelijoiden sivuilla 21.10.

Viime viikon positiivisin uutisyllätys oli suomalaisen SuperCell peliyhtiön osittainen myynti Japaniin. Kyseinen pelialan yritys kasvoi käsittämättömän nopeasti. Peliala puolestaan kasvattaa merkitystään yhtenä vientiteollisuuden tulevaisuuden alana. SuperCell on ihme, mutta sen toistaminen on mahdollista.

Me suomalaiset olemme olleet liian huonoja tunnistamaan omia vahvuuksiamme ja lähtemään rohkeasti maailmalle, vaikka mitään estettä tähän ei ole. Meillä on huippuosaajia koodauksessa ja tuotteiden kehittämisessä. Peliala on turhaan saanut kuunnella vähättelyä. Vaikka ala työllistää Suomessa toistaiseksi vain noin 2.000 ihmistä, on sen kasvusta odotettavissa suuria tulevaisuudessa. Erityisen ihailtavaa on SuperCellin johdon yhteiskuntavastuu. Suurimman menestyksen keskellä he muistivat kiittää suomalaista koulutusyhteiskuntaa osaajistaan ja toimintaympäristöstään, jonne he haluavat maksaa voittojensa verot.

Startup-yrittäjyyden buumi ei ole muodostunut valtion toimesta, vaan on syntynyt eurooppalaisten nuorten ja opiskelijoiden keskuudesta. On uskallettu yrittää ja mahdollisesti myös epäonnistua. Yhteiskunnalle pelialan menestystarina on tärkeä opetus siitä, kuinka uusi palvelutuotanto- ja teollisuuden ala voi syntyä globaalissa maailmassa. Valtion rooli on panostaa laadukkaaseen koulutukseen ja tarpeeksi innovatiiviset kansainvälistyvät osaajat hoitavat lopun.

Poliittisten päätöksentekijöiden tehtäväksi jää Euroopan digitaalisten ovien avaaminen. EU:n digitaaliset sisämarkkinat on luotava vuoteen 2015 mennessä. Nykyiset 28 jäsenvaltion eri digitaalista kauppaa koskevat säännökset on harmonisoitava yhteisiksi pelisäännöiksi. Kun näin tehdään, helpotetaan suomalaisten yritysten kasvumahdollisuuksia maailman suurimmilla sisämarkkinoilla, mikä puolestaan myötävaikuttaa kovasti uusien työpaikkojen luomisessa. Toimivat digitaaliset sisämarkkinat kasvattaisivat tutkimusarvioiden mukaan EU:n bruttokansantuotetta jopa 500 miljardilla eurolla vuoteen 2020 mennessä.

Uskon, että 2020-luvulla tuotteiden, palveluiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus unionin alueella toimii paljon nykyistä paremmin ja luvassa on paljon palveluita ja tuotteita, joita emme osaa nyt edes kuvitella. Kasvumahdollisuuksia on ainakin terveydenhuollon ja hoivapalveluiden kehittämisessä. Ikääntyvä väestömme on koulutettua ja tottunut käyttämään teknisiä sovelluksia työurallaan. Vuonna 2013 pystymme asioimaan pankissa kännykällämme, ja uskon että vuonna 2020 voimme käydä tarkastamassa terveystietomme kännykkäsovelluksen kautta terveydenhuoltojärjestelmästä ja samalla tilata terveydenhoitopalveluita.

Suomi ja Eurooppa tarvitsevat jatkossakin rohkeutta kokeilla tehdä asioita toisin ja yrittää uusia avauksia. Tämä vaatii yhteistyökykyä, luottamusta toisiimme ja uskallusta tuotteistaa innovaatioita!

– Ted Apter