Riittävä osaajien määrä mahdollistaa kasvun, mutta se ei tapahdu itsestään

Maailmanlaajuinen työvoimapula kasvaa ja yritystulojen menetysten arvioidaan nousevan tuhansiin miljardeihin euroihin jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä lisää kilpailua työntekijöistä valtavasti.

Työvoiman saatavuuden parantaminen linkittyy vahvasti Suomen TKI-poliittisiin tavoitteisiin, joissa konkreettisten toimenpiteiden avulla pyritään nostamaan Suomessa tehtävien T&K-investointien määrä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yli puolet T&K-investoinneista on henkilöstökuluja, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että innovaatiot syntyvät pääosin ihmisten ajatustyön avulla. Jos T&K-investointeja halutaan Suomessa lisätä, tulee tutkimushenkilöstön määrää kasvattaa merkittävästi.

Suomen työikäisen väestön määrä on lähtenyt kasvuun lisääntyneen koulutus- ja työperäisen maahanmuuton myötä. Kehitys on tervetullut, sillä yritykset sijoittavat ja laajentavat toimintojaan sinne, missä osaavaa työvoimaa on saatavilla. Osaajien houkuttelusta onkin tullut keskeinen työkalu kansallisessa kasvu- ja elinkeinopolitiikassa.

Kokonaisuutena Euroopan väestö vanhenee ja pienenee samalla, kun kehittyvissä maissa työikäisen väestön määrän odotetaan lähivuosikymmeninä jopa kaksinkertaistuvan. Siksi Suomen ja Euroopan täytyy pystyä kilpailemaan osaajista globaaleilla markkinoilla.

Meillä on tarvetta vahvistaa paitsi houkuttelutyötä myös pitovoimatekijöitä. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen pitovoimastrategian, mikä tarkoittaa esimerkiksi riittävää asuntotuotantoa, mahdollisuuksia opiskella suomea tai ruotsia työn ohessa sekä kieliopintojen tukemista kielikoulutuksen palvelusetelillä. Tämän lisäksi on syytä laajentaa jo hyväksi havaitut harjoittelu- ja lopputyötukikonseptit ja opinnäytetyömessut kaikkiin korkeakouluihin sekä varmistaa laajalti kaikilla eri asteilla englanninkieliset koulutusmahdollisuudet.

Yksi vaikuttavimmista keinoista työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi olisi digitaalinen “yhden luukun palvelu.” Suomen startup-yhteisö, Suomen Ekonomien ja muiden organisaatioiden kanssa esittämä malli maahanmuuttoprosessista pitää sisällään muun muassa työluvat, pankkitilit, kotoutumisen palvelut sekä lasten koulu- ja päivähoitopaikat. Nämä pitää toteuttaa kahden viikon palvelulupauksella.

Keskeistä maahanmuuton sujuvoittamisessa on mahdollistaa nykyistä sujuvammat lupaprosessit. Suomen kilpailuetu olisi luoda maailman sujuvimmat maahanmuuttopalvelut Suomessa toimiville yrityksille.

Kysymys on lopulta siitä, miten edistää Suomen kilpailukykyä kansainvälisten osaajien houkuttelussa? Millainen maahantuloprosessi edesauttaisi osaavan työvoiman saamista? Vastaus on yksinkertainen: mitä suoraviivaisempi ja tehokkaampi, sen parempi.

Ted Apter, eurovaaliehdokas (kok.)
Youssef Zad, pääekonomisti